”Kestävä kehitys” -sanat putkahtelee jatkuvasti siellä tällä eri asiayhteyksissä. Milloin haetaan jonkin sortin projektin vetäjää johonkin hankkeeseen tai tiedotetaan otetun käyttöön jotain toimintoja, jossa kestävän kehityksen kriteerit täyttyy. Yritykset ovat erilaisilla höpö-höpö vastuullisuusraporteilla alkaneet pilalta kestävän kehityksen teemaa samalla tavalla, kuin viherpestyt markkinointiteemat hiilijalanjälki ja parhaat kädenjälki laskelmillaan.
Mitä on kestävä kehitys
Mitä on kestävä kehitys ja onko se jotain mitattavaa toimintaa? Mittaaminen olisi yleensä tärkeää, että toimintaan voisi asettaa järkeviä tavoitteita. On tärkeää kestävään kehitykseen löytää toimintoja, joiden mittaaminen on mahdollista ja, että mittaustulokset antaa jotain sellaisia arvoja joihin voi luottaa ja käyttää toiminnan ohjaukseen. Mutta ensin mitä kestävä kehitys oikein tarkoittaa?
Ympäristöministeriö määrittelee kestävän kehityksen seuraavalla tavalla ” Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.” (Ympäristöministeriö 2023). Ympäristöministeriön määrittely viittaa vastuullisuus eli ESG kriteereihin. Saisiko noista kriteereistä mittaroinnin pohjia?
ESG kriteerit
ESG kriteerit ovat ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa. Nuo ovat kyllä hyvä pohja, mutta kaikki kolme kriteeriä ovat liian laajoja järkevään mittaukseen. Eli ne pitää pilkkoa tarkemmiksi määrittelyiksi. (Kuva 1.)
Kuva 1. ESG kriteerit
YK kestävän kehityksen tavoitteet
Toinen hyvä mittaroinnin pohja voisi olla YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Niitä on 17 ja näiden lisäksi on toista sataa alatavoitetta, ja ne ovat jo melko yksityiskohtaisia (Kuva 2). Nehän on laadittu globaalista näkökulmasta ja ensi silmäyksellä paikallisesti ajateltuna ne voivat tuntua vähän kaukaiselta, mutta niitä pitää ajatella soveltaen. Esim. teeman 14 ”vedenalainen elämä” määrittely keskittyy meriin, mutta kyllä järvet, lammet ja joet ovat yhtä lailla vedenlaista elämää. (Suomen YK-liitto 2024.)
Kuva 2. YK:n kestävän kehityksen teemat
YK ryhmittelee nuo 17 teemaan ryhmiin. Yhdistin ESG kriteerit ja YK teemat kuvan 3 mukaisesti. Ajatuksena tässä on löytää mille tasolle YK:n teemat asettuu suhteessa ESG-kriteereihin. Näin mittarointia miettiessä voisi pyrkiä tasapainottamaan mitattavia asioita.
Kuva 3. ESG kriteerit ja YK kestävän kehityksen tavoitteet
Mittarointi
Entä miten näitä voisi käyttää mittaroinnin pohjina? Poimin noista YK:n teemoista muutamia kunnan ja yrityksen käyttöön ja niihin muutaman esimerkki mitä voisi seurata.
Kunta:
- vedenalainen elämä
Kunta voisi ottaa tavoitteeksi kaikkien kunnan alueella olevien vesistöjen parantamisen. Ensin kartoitetaan kaikkien järvien, lampien ja jokien tämänhetkinen tilanne. Näistä saattaa löytyä jo nyt hyvin dataa. Sen jälkeen päätetään, mitä asioita niissä halutaan parantaa, minkä verran ja missä ajassa.
- Ilmastotekoja
Päätetään mitä ilmastoteoilla tarkoitetaan. Ne voisivat olla esim. fossiilisen käytömäärä kunnassa nyt ja niiden käytön vähentämiseen liittyvät teot. Tavoitteena voisi olla löytää näitä x määrä.
- Vastuullista kuluttamista
Selvitetään paljonko kunnan alueella tällä hetkellä syntyy jätettä. Jätteen käyttökin on kierrättämistä, koska niistä saadaan esim. käyttöenergiaa. Mutta tässä ajatuksena olisi jätteen syntymisen määrän vähentäminen. Pyrittäisiin saamaan tiedottamisella, opastamisella, teemoilla ja ehkä jollain palkitsemisella kuntalaisia tekemään vähemmän jätettä. Jätteen vähentämisen x määrällä x ajassa on helppo ja yksinkertainen tavoite.
Yritys:
- Hyvä koulutus
Otetaan työntekijöiden koulutustaso ja -motivaatio yrityksen tärkeäksi arvoksi. Helppo mitat mikä se on nyt ja tulevaisuudessa. Kun yritys saa luotua hyvän ja positiivisen pöhinän jatkuvan koulutuksen ympärille, tuo se varmasti lisää arvoa yritykselle.
- Ihmisarviosta työtä ja talouskasvua
Talouskasvuun meillä on roppakaupalla erilaisia mittareita, mutta mitä ihmisarvoinen työ tarkoittaa yrityksissä? Näihin on helppo luoda monia laadullisia mittareita. Kysytään vaikka työntekijöiltä.
- Yhteistyö ja kumppanuus
Kukaan tai mikään ei pärjää yksin. Yritykset tarvitsevat hyviä ja toimivia sidosryhmiä. Näistä löytyy paljon erilaisia ja hyviä rajapintoja, joiden toimivuutta kannattaa mitata.
Kun kirjoitin alussa höpö-höpö vastuullisuusraporteista, saavat ne paljon lihaa luiden ympärille, jos niissä on olemassa selvästi mitattavia tuloksia.
Lähteet:
Ympäristöministeriö. 2023. Mitä on kestävä kehitys? Viitattu 23.11.2024. https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys.
Suomen YK-liitto. 2024. Kestävä kehitys. Viitattu 23.11.2024. https://www.ykliitto.fi/kestava-kehitys.