Suomen kansallinen metsästrategia 2035 – välineenä metka
Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen 19.10.2023 Suomen kansallisesta metsästrategiasta, joka ulottuu vuoteen 2035. Strategian visio on “Hyvinvointia metsästä ja metsille”. Se asettaa sekä poliittisille päättäjille että valtion apuviranomaiselle, metsäkeskukselle, tärkeät raamit Suomen metsäpolitiikkaan ja metsiin liittyviin toimenpiteisiin.
Kansallisen metsästrategian vision tavoitteiden saavuttamiseksi viranomaisilla on käytössään 1.1.2024 voimaan astunut metkalaki. Metkalaki on määräaikainen ja kattaa vuodet 2024–2029. Metkalain taloudellisista ohjauskeinoista käytetään nimitystä metkatuki. Metsänomistajat voivat saada tukea eräistä metsänhoidon työlajista, joista jokaisella on omat ehdot tuen saamiseksi ja vaadittavat toimenpiteet.
Metkalaki on metsänomistajille vapaaehtoinen, ja sen avulla valtiovalta pyrkii aktivoimaan metsänomistajia tiettyihin metsänhoidon toimenpiteisiin. On tärkeää, että metkassa olevat ehdot ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Vapaaehtoisuuden vuoksi on vielä tärkeämpää, että laki on mahdollisimman käyttäjäystävällinen.
Metkalain tärkeänä tarkoituksena on turvata raakapuun saanti metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Lisäksi metkan tavoitteena on varmistaa luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Monimuotoisuus on keskeinen tekijä metsien tuholaisriskien hallinnassa, ja monimuotoisemmat metsät pystyvät paremmin vastaamaan tuleviin ilmastonmuutoksiin. Suomen kansalaiset hyötyvät tällä hetkellä metsien tarjoamasta hyvinvoinnista, ja meidän on turvattava tämä hyvinvointi myös tuleville sukupolville.
Suomen metsävarat ja metsäteollisuus
Metsävarat ovat tarjonneet suomalaiselle metsäteollisuudelle hyvät toimintaedellytykset. Metsäteollisuus on muodostunut Suomelle erittäin tärkeäksi vientituotteeksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsäteollisuuden viennin arvo on ollut keskimäärin 12 miljardia euroa vuodessa, mikä on lähes viidennes Suomen koko viennistä.
Ennen metkalakia oli vastaava laki, jonka nimi oli kemera. Vuosina 2018–2023 kemeraan varatuista varoista jäi käyttämättä keskimäärin 18 % vuosittain. Samaan aikaan Suomen metsissä on ollut hoitorästejä, eli hoitotöitä on jäänyt tekemättä. Tekemättä jääneet hoitotyöt metsissä vaikuttavat koko metsän kasvukauteen, joka on viidestäkymmenestä vuodesta yli sataan vuoteen. Oikein tehdyt metsänhoidon toimenpiteet varmistavat, että metsät säilyvät tulevienkin sukupolvien käytössä.
Oikeusmuotoilu
Laissa on sen kirjain, mutta siinä on myös aina sen tarkoitus. Lakiteksti itsessään voi olla vaikealukuinen. Vaikeaselkoisuus voi pahimmillaan johtaa siihen, että lakia ei osata käyttää oikein. Silloin lain tarkoitus ei toteudu, mikä on lain keskeinen päämäärä. Sekä kemeralain että nyt voimassa olevan metkalain tulkinnat ja tukiohjeet ovat avainasemassa siinä, miten aktiivisesti metsänomistajat käyttävät metkatukia ja toteuttavat tärkeitä metsänhoidon toimenpiteitä. Oikeusmuotoilun tehtävä on varmistaa lain käyttäjäystävällisyys.
Käyttäjäystävällisyyden varmistamiseksi, kun on olemassa lain tarkoitus ja sen kirjain, on tunnistettava lain käyttäjät ja heidän tarpeensa. Sen jälkeen lakia ja sen tulkintaa on muotoiltava niin, että käyttäjät ymmärtävät lain sisällön oikein. Muotoilussa ei saa unohtaa lain kirjainta eikä ohjata käyttäjää soveltamaan lakia väärin.
Oikeusmuotoilussa ja palvelumuotoilussa on paljon samoja piirteitä. Palvelumuotoilun tehtävä on palvelun, tuotteen tai tuote/palvelun käytön asiakasarvon maksimointi varmistamalla, että prosessit toimivat oikein ja tehokkaasti. Tästä tulee mahdollisimman hyvä käyttäjäkokemus. Oikeusmuotoilussa on sama periaate, mutta siinä on näkökulmana jokin säädös tai sopimus. Alla olevassa kuviossa kuvaan karkeasti, miten oikeusmuotoilu ja palvelumuotoilu toimivat metkassa.
Metkalain oikeusmuotoilu
Opinnäytetyössäni nimeltä “Metka – Kannustejärjestelmä Suomen metsänkasvatuksessa” tutkittiin metkaa ja kemeraa. Opinnäytetyössä suoritettiin koko valtakunnan kattava tutkimus metsänhoitoyhdistysten ammattilaisille siitä, miten he suhtautuvat metkaan ja kemeraan. Tutkimuksessa havaittiin selvä ero metkan työlajien käyttöönoton helppoudessa, tai vaikeudessa. Kysyttäessä metkan työlajien helppoudesta, yli 80 % vastaajista piti taimikon ja nuoren metsän hoitoa helppona tai jokseenkin helppona. Sen sijaan metsätiet-työlajia piti lähes 70 % vastaajista vaikeana tai jokseenkin vaikeana. Tämä on tärkeä huomioida metkan koulutuksessa.
Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että metsäammattilaiset katsovat metsänomistajien olevan kiinnostuneita metkasta, mutta vastaajien mielestä metsänomistajat tuntevat metkan huonosti. Tämä vaikuttaa metsänomistajien aktiivisuuteen metkatukien käytössä ja samalla heidän metsissään toteutettavien työlajien suorittamiseen.
Opinnäytetyöni kehitysehdotuksena syntyi ehdotus metkan työlajikohtaisesta muistikortista. Opinnäytetyössä laadittiin kolmelle työlajille yhden sivun tiivistelmät kyseisten työlajien tärkeimmistä ehdoista. Muistikortti ei korvaa metsäkeskuksen järjestämää koulutusta, vaan sen tarkoitus on toimia metsäammattilaisen apuna päivittäisessä työssä ja auttaa metsänomistajaa hahmottamaan metkan kokonaisuus. Vastaavat muistikortit olisivat hyödyllistä laatia kaikille työlajeille. Alla uuden tien rakentamisen muistikortti.
Metkan työlajit kilpailevat samoista resursseista kuin muutkin metsänhoidon toimenpiteet. Metsänomistajilla ja metsäammattilaisilla on myös muita metsänhoitotöitä metkan työlajien lisäksi. Jos metkan ohjeet ja tulkinnat ovat monimutkaisia, se vähentää aktiivisuutta metkan käyttöön. Tämä voi johtaa siihen, että metsiin jää enemmän hoitorästejä. Lopulta jokainen huonosti hoidettu metsäkiinteistö vaikuttaa koko Suomen metsävarantoon.
Lisää tietoja Kari Huhtamäen opinnäytetyöstä. Tässä linkki Theseus