3.6.2024
Toisella työlajilla tuot ja toisella viet
Metsänhoidon eri työlajeissa on valitettavan paljon ristiriitaisuuksia tai pitäisikö sanoa ristiin vetoja. Työlajilla tarkoitan esim. taimikon hoitoa, harvennuksia, päätehakkuita jne. Se mikä niistä tekee ristiriitaisia, on se, että niiden tekemisellä tai tekemättä jättämisellä vaikutetaan metsään eri tavalla ja joissain tapauksessa työlaji auttaa jotain toista tavoitetta ja samalla heikentää jotain toista.
Tästä johtuu se, että metsäkeskustelussa tunteet kuumenevat eri toimijoiden kanssa. Toisaalta kyseessä on jonkin omaisuus, mutta metsällä on myös erittäin tärkeä kansantaloudellinen merkitys. Noiden kahden lisäksi metsällä itsellään on myös merkitystä, eli miten maapallon luonto, josta metsä on tärkeä osa, saadaan voimaan paremmin.
Vertaan tässä yksinkertaistaen muutamia metsänhoidon työlajia. Kerron miten se vaikuttaa taloudellisesti, kansantaloudellisesti ja mikä vaikutus työlajeilla on luonnonmonimuotoisuuteen.
Yhden tai kahden lajin suosiminen istutuksin ja taimikon hoidossa
Taloudellinen
Metsänomistaja varmistaa tietynlaisen ja laatuisen metsän. Pyritään saamaan hyvä sijoitetun pääoman tuotto. Riski huonosta tuotosta kasvaa, jos suositaan liikaa vain yhtä tai kahta puulajia ja siihen iskee jokin metsätulo.
Kansantaloudellinen
Varmistetaan metsäteollisuudelle tarpeellinen raakapuun saanti tuotannon raaka-aineeksi.
Luonnonmonimuotoisuus
Kun varmistamme taloudellisesti tärkeiden puulajien menestyksen, metsästä tulee liian ”yksinkertainen”. Useammat puulajit lisäävät metsän terveyttä ja lajien monimuotoisuutta.
Päätehakkuu
Taloudellinen
Varmistetaan oikeaan aikaan tehtynä paras tuotto metsästä. Metsätuhojen estämiseksi tehtävällä hakkuulla voidaan vähentää tuhon leviäminen.
Kansantaloudellinen
Laadullinen raaka-aine metsäteollisuudelle. Valtio saa verotuloa hakatun puuston myynnistä. Toisaalta heikennetään hiilitasetta eli menetetään hiilivarastoa.
Luonnonmonimuotoisuus
Menetetään mahdollisuus vanhaan metsään ja tulevaan lahopuustoon. Molemmat ovat luonnollisen metsän elementtejä, joita tarvitsee monet lajit menestyäkseen. Metsäisyys häipyy maisemasta 50–100 vuodeksi.
Jatkuvakasvatus
Taloudellinen
On vaikea optimoida hakkuutuloja, mutta voi luoda muita liiketoiminta mahdollisuuksia.
Kansantaloudellinen
Metsäteollisuuden raaka-aine huolto tulee epävarmemmaksi ja sitä on vaikeampi arvioida. Menetetään verotuloa. Hiilivarasto pysyy tasaisempana kuin päätehakkuussa.
Luonnonmonimuotoisuus
Metsä ei vanhene eikä lahopuuta synny paljoa, mutta metsä pysyy maisemallisesti metsäisenä.
vähentää ojien kautta vesistöihin meneviä ravinteita.
Turvemaiden metsän kasvatus ja hoito
Taloudellinen
1950–1960 aloitettu tehokas suometsän viljely on lisännyt suomalaista metsävarallisuutta todella paljon.
Kansantaloudellinen
Saatiin tuotannollisesti huono tuottoiset maa-alueet käyttöön ja lisäämään valtion verotuloja. Nämä metsänhoito toimenpiteet on yksi tärkeä syy siihen, että Suomessa on niin vahva metsätalous, jonka viennin arvo on lähes viidennes Suomen viennistä.
Luonnonmonimuotoisuus
Jos metsät ovat Suomen kultaa ovat Suomen puhtaat järvet Suomen timanttia. Metsän tuotanto soilla vaatii niiden kuivattamista. Kuivatuksen yhteydessä on aina riski, että vesiin valuu soilta ravinteita ja humusta. Suotyyppejä on monia ja niillä on monimuotoinen lajisto, mikä häviää kuivatuksen yhteydessä.
Kaupungin puistot
Tämän osan blogista ideoin Hankaniemen (2024) uutisesta.
Tampereen keskustassa oleva Kauppi-Niihaman urheilu – ja ulkoilmapuisto on ollut ristiin vetojen kohteena. Kaupunkikaava-alueella olevat puistot ovat helposti monien mielihalujen kohteena. On selvää, että alueilla, joilla on hyvä draivi kehityksessä ja paljon erilaisia käyttäjiä, voidaan puistoa pitää huonona maan hyväksikäyttönä tai viimeisenä oljenkortena luontoon.
Tampereella on vahvan kehittymisen takia varmasti tarvetta rakentamisen tonttimaasta. Toisaalta tarvitsemme myös paikkoja, joissa voimme harrastaa ulkoliikuntaa. Ei ole aina mahdollista lähteä kaupungin ulkopuolelle etsimään liikuntapaikkoja. Meillä on myös huoli ilmaa puhdistavien puustojen puolesta kaupungeissa. Eikä nekään ajatukset ole vääriä, päinvastoin. Ja sitten, kun me ihmiset kiistelemme mitä tehdään, iskee kuusen tuholainen kirjanpainaja. Sekään ei ole ainoastaan huono asia. Tai riippuu miltä kulmalta asiaa katsoo. Kirjanpaina populaatio voi kasvaa suureksi ja tehdä enemmänkin tuhoja. Tosin järeän lahopuun määrä on meillä vähäinen ja se pitää yllä hyvin lajien monimuotoisuutta. Mutta pystyyn lahoavat puut ovat turvallisuus riski, joskus. Jos puisto on tarkoitus pitää siistinä, ei pystyyn lahoavat eikä maapuutkaan ole kaikkein siistimpiä.
Hankaniemi, A, 2024. Suosittua metsää hakataan eri syystä: yksi syy on turvallisuuden tunne, mikä ihmetyttää luontoihmistä. Yle. Viitattu 3.6.2024. https://yle.fi/a/74-20088352?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Metsän kasvatus on pitkä prosessi
Tätä listaa voi jatkaa vielä paljon pitemmälle, mutta toimikoot nuo muutamana esimerkkinä metsänhoidon työlajeista ja niiden ristiriitaisista merkityksistä. Metsät ovat hyvin erilaisia eikä aina samanlaiset hoitotoimenpiteet aiheuta samanlaisia hyötyjä tai haittoja. Mutta metsässä tehtävien työlajien vaikutusaika on aina pitkä. Siitä kun taimi tai siemen saadaan maahan, metsä on hakkuukypsä 50–100 vuoden päästä, vanhaa metsä on noin 120 vuotta ja siitä eteenpäin ja lahopuuston ikä lasketaan sadoissa vuosissa.