Kyllä metka on ehdottomasti investointi. Se on investointi tulevaisuuteen, että tulevatkin sukupolvet voivat nauttia metsän tarjoamasta hyvinvoinnista. Se on investointi senkin takia, että se raha mitä oikeanlaiseen metsänhoitoon laitetaan nyt, tulee moninkertaisena takaisin tulevaisuuden verotuloina.
Vapaaehtoinen laki
Metka on määräaikainen laki, jonka käyttäminen on vapaaehtoista. Metkan tarkoitus on aktivoida metsänomistajaa tekemään tiettyjä metsänhoitotöitä, joita nimetään työlajiksi. Metsänomistajalla on metkassa olevien työlajien lisäksi paljon muitakin työlajeja kuin mitä metkassa olevat työlajit. Työlajien oikeanlaisesta toteutuksesta maksetaan metkatukea. Tuen saaminen edellyttää, että metsänomistaja noudattaa metkalaissa olevia ohjeita ja ehtoja.
Vastaavia kuin metka on ollut aikaisemmin ja niiden nimi oli kemera. Kemeraan varattuja rahoja ei ole käytetty minään vuonna kokonaan, ja samaan aikaa metsissä on hoitovelkaa. Vähäinenkin hoitovelka metsässä nyt, maksaa tulevaisuudessa paljon.
Metsät on Suomen tärkein luonnonvara. Vaikka metsän kasvuaika on pitkä 50 – yli 100 vuotta, on metsä uusiutuvaluonnonvara. Metsä on antanut suomalaiseen yhteiskuntaan hyvinvointia ja sen pitäisi antaa sitä myös tulevaisuudessa. Olemme tottuneet käyttämään puuta raaka-aineena ja olemme samalla ”yksipuolistaneet” metsää.
Metsäteollisuus ja vienti
Suurimmat puuta raaka-aineena käyttävät ovat kemian metsäteollisuus eli paperi, kartonki ja sellu ja saha- ja levyteollisuus. Varsinkin turpeen alas ajon takia energiapuun käyttö on lisääntynyt. Nämä ovat meille tärkeitä hyvinvoinnin tuojia nyt. Koko metsäsektorin viennin arvo viimeisen kymmenvuoden aikana ollut yli 10 miljardia euroa vuodessa. Ilman hyvää ja laadukasta raakapuuta metsäteollisuuden on vaikea toimia. Metsäsektorin kokonaisveronkertymä on ollut yli 3 miljardia euroa vuodessa ja se antaa työpaikan kymmenille tuhansille ihmisille.
Kuvio 1: Metsäsektorin vienti (Luke tilastotietokanta)
Metsän hyvinvointi
Suomen kansallisen metsästrategia 2035 vision on: ”Kasvavaa hyvinvointia metsästä ja metsille”. Haluan tässä puuttua tuon vision loppuosaan, hyvinvointia metsille. Artikkelin alussa käytin sanaa ”yksipuolistaneet”. Tehokas metsän kasvatus on johtanut melko lyhyellä ajalla siihen, että metsistämme on tullut liian yksipuolisia. Tämä on kyllä antanut meille tärkeää hyvinvointia, mutta olemmeko puuttuneet jo liikaa metsän luonnolliseen eloon.
Metsät ovat satoja miljoonia vuosia vanha lajisto. Se on noina aikoina kokenut hyvin monenlaisia olosuhteita, mutta olosuhteiden muutosten aika on aina ollut pitkä. Metsillä on ollut aikaa sopeutua. Meidän metsän tehokasvatuksen aika on noin 70 vuotta, se alkaa 50–60 luvulla. Tuona aikana metsän vuosikasvu on tuplaantunut. Mutta 70 vuotta on todella lyhyt aika verrattuna normaalin metsän muutoksiin. Tämä on hyvin nähtävissä kuviosta 2.
Kuvio 2: Puuston vuotuinen kasvu (Luke tilastotietokanta)
Voidaan tietysti ajatella, että eikö metsillä mene hyvin, kun kasvu on lisääntynyt noin paljon. Jos katsotaan hyvin kapealla linssillä, niin kyllä. Mutta metsää käyttää myös muut lajit kuin ihminen. Nuo lajit ovat evoluution myötä sopeutuneet metsiin. Ja kun otetaan sana evoluutio 70 vuotta ei ole siinä mitään. Jos olemme tehneet metsistämme liian yksipuolisia, ei noille muille eliölajille jää elinmahdollisuuksia. Silloin luonnon tasapaino kärsii, emmekä tiedä miten luonto reakoi.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on tulevaisuuden uhkatekijä, jonka vaikutuksia pystymme vasta arvailemaan. Metsät ovat kyllä kokeneet monenlaisia ilmastonmuutoksia satojen miljoonien vuosien aikana, mutta niillä on ollut mahdollisuus sopeutua niihin. Jos me pidämme metsänkasvatuksen eräällä tavalla vain omissa näpeissämme, metsät ei pääse sopeutumaan.
Pahimmillaan yhtälö voi olla sellainen, että nopeasti muuttuva ilmasto luo otollisen ympäristön metsää tuhoaville lajeille tai abioottisille (elottomat tuuli, lumi jne.) tekijöille. Mutta metsänhoito toimenpiteemme estävät metsää sopeutumasta. Terveempi metsä on sellainen mikä saa sopeutua itse muutoksiin.
Suojeltava – ei suojeltava
Metkassa olevilla metsänhoidon toimenpiteillä varmistetaan raakapuun tuotantoa, mutta siinä on myös työlajeja, joilla pyritään lisäämään metsien monimuotoisuutta. Nuo monimuotoisuuden lisäämiseen käytetyt varat on niitä tulevaisuuden sukupolville varmistavaa hyvinvointia metsästä, koska niillä pyritään varmistamaan metsän hyvinvointia.
Metsäkeskustelussa näkee usein keskustelua siitä, että metsiä pitäisi suojella lisää. Suojelussakin on eri tasoja olemassa. Tiukimmin suojellut alueet rajoittavat Suomen omalaatuista jokamiehen oikeutta. Löyhemmillään suojelu voi olla muutaman vuoden mittaista.
Kuinka paljon pitäisi suojella? Ne, jotka haluavat suojella vaativat liikaa ja ne, jotka vastustavat antaisivat suojeluun liian vähän. Jossain noiden välissä se pitäisi olla.
Mutta metka, se on investointi tulevaisuuteen.