Päivitetty 3.7.2024 ja 25.7.2024
Miksi vain maapallon lämpötila kiinnostaa?
Maapallon lämpötilan muutoksista kuulemme uutisia lähes päivittäin. Kansainvälisesti lämpötilan nousun hillitsemiseksi tehdään monia päätöksiä. Mutta samaan aikaan emme saa maapallon roskaamista kuriin tai rakennettua järjestelmiä millä saisimme puhdistettua jo luonnossa olevaa roskaa. Miksi?
Tuntuu siltä, että maapallon tulevaisuuteen suuntautuvat ylevät päätökset, joilla yritetään vaikuttaa lämpötilaan, on poliitikoille populistisempia, kuin suitsia tämän päivän roskaamista. En tarkoita sitä, etteikö maapallon lämpötilaan voida yrittää vaikuttaa, mutta se ei ole niin yksinkertaista mitä kuvitellaan, tai annetaan ymmärtää. Maapallon historiassa tämänhetkinen jääkausiaika lasketaan olevan reilu 2 miljoonaa vuotta. Tuona aikana on ollut useampi samanlainen jääkausi mikä loppu noin kymmentuhatta vuotta sitten. Näiden jääkausien välillä on ollut lämpimämpää kuin nyt. Eli meidän kyky vaikuttaa lämpötilaan on rajallinen. Mutta se ei tarkoita sitä, että voisimme sotkea tätä planeettaa mielin määrin.
Roskaamiseen voimme ja meidän pitää vaikuttaa nyt
Roskaaminen ja ilmansaastuttaminen ovat asioita, joihin me voimme, ja meidän pitää, alkaa vaikuttamaan selvästi enemmän kuin nyt. Mantereen kokoiset roskalautat merissä ovat häpeällisiä. Meidän on myös pakko alkaa miettiä tarkemmin, miten käytämme maapallon resurssit. Keskusteluissa jää usein outo fiilis siitä, että olemme niin kovasti huolissaan maapallosta. Minä en olisi niinkään huolissaan tästä planeetasta, vaan meistä ihmisistä.
WWF:n mukaan merissä on yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa ja joka vuosi meriin päätyy 9–14 miljoonaa tonnia lisää muovijätettä. Näistä vain osa on näkyvillä, koska suurin osa painuu pohjaan (WWF 2024). Ongelma on ns. kehittyneiden ja vähemmän kehittyneiden maiden. Guatemalassa oleva Amatitlán järven typpipitoisuuksia on pyritty jo vuodesta 2006 hillitsemään, mutta siihen saadut varat ovat sattuneet löytämään tärkeämpiä kohteita. Vanhasen artikkelin mukaan järvestä on tänä vuonna poistettu noin 5,5 tuhatta kuutiometriä jätettä. Jäte on muovipullosta ja sohvista aina ihmisen jäännöksiin. Artikkelin mukaan roskaa viedään järvestä 100 rekkaa päivässä. Sitä artikkeli ei kertonut, että monenako päivänä (Vanhanen 2024).
Meriin ja järviin on helppo ja halpa heittää jätettä, mutta sen pois kerääminen on moninkertaisesti kalliimpaa. Eikä sen rahoittajia tahdo helposti löytyä, ainakaan niin pitkään, kun niistä ei ole tärkeäksi raaka-aineeksi johonkin tuotteisiin. Tarvitsemme edes kohtuullisen puhtaita meriä ja järviä varmistamaan terveelliset elinolot sekä meille ihmisille että kaikille muille eliöstöille.
Roskamainen on liian helppoa ja siitä jää harvoin kiinni. Suomessa ympäristörikoksia tulee polisin tietoon vuosittain 450–550 tapausta. Tuo määrä on todellakin vain ihan jäävuoren huippu. Vastaavasti Ruotsissa poliisilla tulee 4000–6000 tapausta. Tämä johtuu lain säädännön eroista. Ettei vain olisi vähän asenteellistakin. Kummankin maan tapauksissa on kyse jo ympäristörikoksesta. Ei yksitäisen muovisen juomapullon heittämisestä luontoon. (MTV 2024.)
Me ihmiset ennen ja nyt
Maapallon väestö oli n. 200 vuotta sitten 1 miljardi. Nyt meitä on 8 miljardia, mutta ei voi laskea, että se 7 miljardia lisää tai 8 kertaa enemmän. Jos mietitään ihmisten kulutuskäyttäytymistä 200 vuotta sitten verrattuna meihin nykyisin, kerroin nousee todella paljon. Ja tuo kerroin vaikuttaa juuri noihin kahteen asiaan; paljonko tällä hetkellä kulutamme planeettamme resursseja ja paljonko tuotamme prosessoitua roskaa. Ei maapallolle ole ongelma niin sanottu luonnollinen helposti maatuva roska, vaan pitkälle prosessoidut materiaalit. Niistä pahimpia on muovi.
Mutta jos palataan takaisin alussa kirjoittamaani, että olemme liikaa huolissaan lämpötilasta ja liian vähän roskaamisesta. Ei nämä ole toisiaan pois sulkevia, mutta roskaamiseen voimme tarttua heti. Ei mikään estä meitä keräämästä meristä jätteitä pois, muu kuin se, että se maksaa tällä hetkellä enemmän kuin mitä siitä saa hyötyä. Ilmaston lämpenemisestä on helppo puhua ja tehdä päätöksiä 30–50 vuoden päähän, kun noiden päätöksen tekijät eivät ole vastaamassa niihin. Ilmasto on tärkeä, ei vain sen lämpenemisen takia vaan me hengitämme sitä koko ajan. Me emme saa ”roskata” ilmaakaan, ja samalla se vaikutta ilmaston lämpenemiseen.
MTV. 2024. Kiinni ei juuri jää, rangaistukset harvassa ja taloudellinen hyöty iso – tämä rikollisuus rehottaa. Viitattu 25.7.2024. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kiinni-ei-juuri-jaa-rangaistukset-harvassa-ja-taloudellinen-hyoty-iso-tama-rikollisuus-rehottaa/8977684?utm_source=native_share&utm_medium=native_share&utm_campaign=pwa_share&utm_term=production,pwa#gs.co0vdx.
Vanhanen, T. 2024. Kelluvia ruumiita ja sata rekallista roskaa päivässä – kuvankauniiseen järveen muodostui valtava jätesaari Guatemalassa. MTV Uutiset. Viitattu 3.7.2024. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kelluvia-ruumiita-ja-sata-rekallista-roskaa-paivassa-kuvankauniiseen-jarveen-muodostui-valtava-jatesaari-guatemalassa/8966148?utm_source=native_share&utm_medium=native_share&utm_campaign=pwa_share&utm_term=production,pwa#gs.b3mrf2.
WWF Suomi 2024. Merten muoviroska. Viitattu 3.7.2024. https://wwf.fi/uhat/merten-muoviroska/.