Toimiva yhteisö on asuinalueen sielu ja voima. Meidän perheemme sai kokea sellaisen 2000-luvun alussa, kun aloitimme rakentamaan taloa ensimmäisten joukossa Orijärven uudelle alueelle Mikkelissä. Kerron tässä blogissa kokemuksiani vuosilta 2000–2005, jolloin rakensimme ja asuimme Orijärvellä.
Orijärven puutaloalue
Orijärven puutaloalueella alkoi rakennustoiminta syksyllä 2000. Alue sijaitsee Mikkelin Rantakylässä pienen Orijärven rannalla. Rakentamisen alussa Rantakylä oli Mikkelin maalaiskuntaa ja maalaiskunta yhdistettiin Mikkelin kaupunkiin 2001. Alueelle oli suunniteltu rakennettavaksi toistasataa puurakenteista rakennusta, pääasiassa omakotitaloja.
Yhdeksänkymmentä luvun lopulla aloitetun Orijärven puutalo -hankkeen tarkoitus oli luoda omaleimainen Etelä-Savolaiseen maisemaan sidottu miljöökokonaisuus. Hankkeessa ei ollut tavoitteena pelkästään arkkitehtuurisesti tietynlainen rakennuskanta, vaan aikaan saada myös hyvää mieltä ja miellyttäviä elämyksiä tuottava asumiskokonaisuus. Hankkeessa oli mukana useita kansallisiar ahoittajia (Jokela 2000).
Alueen yhteisöllisyys, nimeltä ”kyläksi kaupungissa”, oli vahvana teemana ja sitä varten alueelle saatiin rahoitusta jopa kylätaloon. Orijärvelle rakennettiin ns. mallitalo, jota alueen asukkaat pystyivät käyttämään. Mutta vaikka olisi puitteita ja suunnitelmia, niin yhteisöllisyys vaatii jotain todella konkreettista, ennen kuin yhteisöllisyys alkaa muodostua. Orijärvellä se oli jätehuolto.
Orijärven jätehuolto
Meitä oli muutama, jotka aloittivat rakentamaan jo 2000 syksyllä ja suurempi joukko keväällä 2001. Alueen jätehuolto oli suunniteltu toteutettavaksi korttelikohtaisesti niin, että niissä olisi syväkeräysastiat ja bioastiat. Tällaisia pisteitä oli tarkoitus tehdä alueelle toistakymmentä. Sen lisäksi alueelle oli tarkoitus tulla yksi suurempi keskitetty kierrätyspiste.
Tuo suunnitelma oli kirjattu tonttisopimukseen, mutta keväällä 2001 alkoi kuulua huhuja, että jätehuolto olisi toteuttamassa jätehuollon jotenkin eri tavalla. Sen tarkoitus oli vähentää korttelikohtaisia keräyspisteitä. Näin ollen päivittäisille jätteiden kuljetuksille olisi tullut jo jonkin verran matkaa. Kaupungille se olisi ollut varmasti helppo päätös ja säästää näin investoinneissa.
Aloin keskustella muiden rakentajien kanssa, että nyt on toimittava, vaikka kaikilla oli kovasti kiirettä oman talon rakentamisessa. Aloimme Saukkosen Karin kanssa miettimään, että mitä tehdään. Keskustelimme ensin alueesta vastaavan arkkitehdin kanssa ja päädyimme kaiman kanssa neuvottelemaan Mikkelin jätehuollosta vastaavan kanssa. Vaikka neuvottelut käynnistyivät haasteellisissa merkeissä, saavutimme yhteisymmärryksen: Mikkelin jätehuolto toteuttaa korttelikohtaisen jätteenkeräyksen alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, ja me asukkaat vastaamme itse keräysastioiden tyhjentämisestä, eli operoimme tulevaisuudessa koko jätehuollon itse.
Nyt meillä oli käsissä tulevaisuudessa yli sadan omakotitalon jätteiden hoito. Mietimme Saukkosen Karin ja muiden asukkaiden kanssa, että meillä pitää olla joku selkeä ja yksinkertainen tapa toimia. Toiminnan pitää palvella rakentajia, mutta myös tulevia asukkaita, kun kiinteistöt vaihtavat omistajaa. Perustimme Orijärven puutaloalueen omakotitalojen jätekimpan OPO, johon loimme yhdistystyyppiset säännöt, mutta tässä vaiheessa emme rekisteröineet yhdistystä. Kaikkien alueelle rakentaneiden tai valmiin talon ostaneiden kanssa allekirjoitettiin tuo OPO- sopimus. Saukkosen Kari otti vastuulleen ns. jäteisännöinnin roolin, eli hoiti jäteoperoinnin ja minä toimin puheenjohtajan tehtävissä.
Yhteiset tapahtumat
Meidän asukkaiden itse hoidettuna OPO olikin menestys. Orijärven kiinteistökohtainen jätekustannus oli selvästi edullisempi, kuin mitä se oli Mikkelissä yleensä. Ja samalla se loi meille vahvan asukastoiminnan ytimen. Erilaisiin tempauksiin, asiallisiin tai viihteellisiin, osallistui aktiivisesti asukkaat sitä mukaa kun rakentamiselta ehti. Jätteen keräyksen yhteyteen teimme OPO:n kautta yhteiset postilaatikko paikat. OPO:n kautta oli helppo suunnitella ja toteuttaa muitakin Orijärven asukkaille tärkeitä asioita.
Aikanaan alueelle saatiin myös suunniteltu kylätalo. Kylätalo oli muutaman vuoden Orijärven asukkaiden käytössä, jossa meidän oli helppo kokoontua sekä päättämään asioista että viettämään myös aikaa. Vietimme kylätalolla erilaisia yhteisiä juhlia. Ammuimme Orijärven rannalta yhdessä uudenvuoden raketit ja keitimme nokipannukahvit. Näin raketinammunnasta saatiin näyttävämpi, ja yhdessä siivottiin rakettien jäänteet pois. Eikä tämä yhdessä ampuminen häirinnyt niin paljon kotieläimiä, kuin jos jokainen olisi ampunut rakettia pihamaallaan. Alueen vieressä oli hyvä pulkkamäki, jossa vietimme joskus laskiaista. Näihin tilaisuuksiin kutsuttiin välillä koko Rantakylä mukaan.
Päiväkoti
Alueen alkuperäisessä suunnitelmassa oli paikka päiväkodille. Tästäkin meillä alkoi melkoinen vääntö. Mikkelin kaupunki ilmoitti, ettei uusia päiväkoti-investointeja tehdä. Jos alueelle rakennetaan toistasataa omakotitaloa ja muutama rivitalo, niin helpolla matematiikalla se tarkoittaa melkoista lapsijoukkoa.
Aloitimme Saukkosen Karin kanssa lobbaamaan kaupungin virkamies ja poliittista johtoa. Kantavana teemana lobbauksessa oli se, että alkuperäisen suunnitelman ajatus oli luoda alue, jossa perheiden on miellyttävä asua. Tässä varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli. Pidimme asiasta yhden seminaarin, johon kutsuttiin sekä kaupungin edustajia että Rantakylän asukkaita. Seminaarissa pyrimme selvittämään koko Rantakylän varhaiskasvatuksen tarpeita ja sitä, miten tulemme etenemään, jotta vaatimuksiimme alueen päiväkodista suostutaan.
Koska kaupungin yhtenä argumenttina oli se, että vaikka alueella on nyt paljon nuoria lapsiperheitä, muuttuu se tilanne. Tuosta saimme kaiman kanssa idean, että tehdään päiväkodin tilalle asuintalo, josta pienin muutoksin saadaan päiväkoti. Näin rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu tarpeen mukaan. Marssimme kunnan kiinteistöjohtajan puheille ideamme kanssa. Hän syttyi ideaan, mutta totesi, että se vaatisi kaavaan muutoksen, joka on hidas prosessi. Hän ehdotti, että suunnitellun päiväkodin vastapäätä tien toisella puolella on kaavassa rivitaloalue. Päädymme vaihtoehtoon, että suunnitellaan rivitalo ja siitä osaan huoneistoista tehdään kulku toisiin. Näin saadaan helposti muutamasta huoneistosta yhdistettyä päiväkoti. Osa rivitalon huoneista voi toimia heti asuinkäytössä. Jos päiväkotitoiminta vähenee tai loppuu, suljetaan huoneistojen väliseinä ja otetaan asuinkäyttöön sitä mukaan kuin päiväkotitoiminta siirtyy alta pois. Tämä ajatus hyväksyttiin kaupungilla. Ilman OPO-toimintaa, päiväkoti olisi voinut jäädä rakentamatta, tai se olisi voitu tehdä jonnekin muualle.
Kiitos!
Päiväkoti valmistui juuri silloin, kun perheemme muutti Orijärveltä. Muistelen aikaa Orijärvellä todella suurella lämmöllä. Orijärven yhteisöllisyys oli parasta alueellista yhteisöllisyyttä mitä minä olen kokenut. Kylätalokin siirtyi suunnitelmien mukaisesti uuden omistajan hallintaan. Vuonna 2008 perustettu Orijärven Asukasyhdistys ry on rakentanut Orijärven rannalle upean kodan, joka on asukastoiminnan käytössä ja se on vuokrattavissa yksityiskäyttöön. Yhteisöllisyys Orijärvellä jatkuu, vaikka jätekimpan hoito on ulkoistettu Mikkelin alueen jäteyhtiölle. Hienoa, pitäkää huolta asuinalueestanne ja toisistanne! (Orijärven asukasyhdistys 2011.)
Jokela, A. 2000. Orijärven puutaloalueen rakentamisohjeet. 10.4.2000. Mikkelin maalaiskunta. Viitattu 28.7.2024. https://mikkeli.fi/wp-content/uploads/2017/04/orijarvi.pdf.
Orijärven asukasyhdistys. 2011. Tervetuloa Mikkelin Orijärven asuinalueelle! Viitattu 27.7.2024. https://orijarvi.blogspot.com/.