Voiko yksi ihminen tehdä mitään
Meitä kaikkia, jotka näkevät, tai kuvittelevat näkevänsä, ympärillä tapahtuvien asioiden yhteydet, ovat huolestuneina panneet merkille kaksi haasteellista asiaa. Luonnon ja luonnonvarojen käyttö kasvavassa maailman väestössä ja lisääntynyt itsekkyys maailman politiikassa. Mitä tässä pieni ihminen voi tehdä? Onko yksittäisen ihmisen tekemisellä mitään merkitystä kokonaisuudessa?
Nuo pari viimeistä kysymystä nousevat varmasti jossain vaiheessa meidän kaikkien mieleen. Niiden pirullinen tapa on laimentaa ja pahimmassa tapauksessa lopettaa sitä tärkeä voimaa, mikä jokaisella asioiden hoidossa tai vaikuttamisessa on. Mitä sinä teet jokapäiväisessä elämässä!
Kohti kaaosta ja taistelua, omasta
Mitä ovat nuo kaksi haasteellista asiaa, joista kirjoitin alussa. Ensinnäkin itsekkyydestä. Kuten aikaisemmissa blogeissani olen kirjoittanut, että väestön kasvu kerrottuna kulutuskäyttäytymisellä ja se kerrottuna vielä ilmastonmuutoksesta johtuvilla elinolojen muutoksella, saa aikaan sellaisen luvun, ettemme sitä pysty helposti hallitsemaan. Tämä tulee aiheuttamaan sen, että kansakunnat tai ryhmittymät pyrkivät varmistamaan oman selviytymisen. Tämä tullee johtamaan Harmageddonin laajenemiseen. Meillä on jo paikallisesti tuon kaiken pahimman pahan alueellisia esiintymiä. Parin kolmenkymmenen vuoden aikana näytti siltä, että voisimme jopa oppia elämään, oikein, mutta ei.
Maailman politiikka näyttää menevän entistä enemmän siihen, että ensin pidetään huolta omista tarpeista kaikin mahdollisin keinoin ja sitten vasta otetaan huomioon muut. Tämä on luonnollista, koska suurin huoli meillä kaikilla on läheisistä, omasta kylästä ja kaupungista ja omasta maasta ja valtakunnasta. Olemme ”erottaneet” itsemme muista nisäkkäistä inhimillisyyden takia. Pitäisikö tuota erottavaa tekijää välillä meidän kaikkien miettiä? Meidän on mietittävä myös omaa asemaamme yhteisössä, jossa elämme. Olemmeko vain oikeutettuja saamaan? Unohdammeko liian usein sen vastapuolen eli velvollisuuden antamaan jotain?
Tee äläkä vain meinaa
Jos näemme epäkohtia ympärillä olevassa yhteisössä, vain me yhteisön jäsenet voimme korjata niitä. Ne ovat pieniä ja jokapäiväisiä asioita, jotka pitää vain tehdä. Näemme niitä jatkuvasti ympärillä. Älä heitä roskia mihin sattuu vaan kerää näkemäsi pois, pidä ovea auki toisille käyttäjille äläkä rynni, auta pelokkaan näköistä tai apua tarvitsevaa kysymällä älä kävele ohi ja mieti ”kyllä joku muu”. Ja niitä perusasioita; muistetaan käydä äänestämässä!
Kunnioita luontoa älä vain käytä
Toinen alussa mainitsemasta haasteellisista asioista on luonnon kunnioittaminen ja luonnonvarojen järkevä käyttö. Tämä ei missään nimessä ole yhteiskuntajärjestyksestä irrallinen asia, vaan päinvastoin. Kun käytämme ja hävitämme luonnon ympäriltämme, aiheutamme tilanteen, jossa yhteiskunnan on aina vain haasteellisempaa toimia. Ja se johtaa aikaisemmin kirjoittamaani Harmageddonin lähenemiseen ja laajenemiseen.
Myös tässä on meillä pienillä ihmisillä erittäin suuri rooli. Suurin osa luonnonvarojen käytöstä perustuu meidän jokaisen kulutuskäyttäytymiseen. Sitä tuotetaan mitä ostetaan. Pahinta kulutuksessa on ostaa tuotteita, joiden elinkaari on lyhyt ja se kerrotaan tuotannolla, jossa käytetään poikkeuksellisen paljon luonnonvaroja. Vältä sellaisia ostoksia! Tiedän, että tuo on helpommin sanottu kuin tehty. Mistä tietää miten paljon luonnonvaroja on käytetty tuotteeseen, jota suunnittelet ostavan? Se on hankalaa. Erilaiset sertifikaatit kyllä pyrkivät tätä selventämään, mutta ei nekään kerro kaikkea totuutta. Yhteiskunnan virastot pyrkivät varmistamaan tuotteiden turvallisuuden, mutta harvoin ne pääsevät tai menevät tuotannon alkupäähän, jos se tapahtuu ulkomailla. Tätä tehtävää tekee useat järjestöt. Vaatii kuluttajalta sekä viitseliäisyyttä että taitoa löytää noista tietoa. Mutta se, että ostat tuotteita aina pitempään käyttöön, on täysin omissa käsissä.
Yksittäisen ihmisen on helppo suojella luontoa
Luontoa itseään suojelevia mahdollisuuksia meillä on monia. Kuten jo aikaisemmin olen usein maininnut ÄLÄ ROSKAA. Kierrätys on myös hyvä tapa saada raaka-aine uuteen käyttöön. Kirppikset varmistavat, että saadaan tuotteille lisää elinaikaa. Nuo ovat jokapäiväisiä luonnon suojelutoimia
Jos sinulla on varaa…
Jos elämisestä jää ylimääräistä varaa, tämä ei meille kaikille ole tietysti mahdollista, voi tuota ylimääräistä sijoittaa myös luontoon. Jos on enemmän jäänyt varoja, pystyy ostamaan maa-alueita, jota pyrkii suojelemaan. Suomessa nousee usein keskusteluun metsät, mutta meillä on muitakin luontotyyppejä, joita kannattaa suojella, vaikka esimerkiksi suot tai hakamaat. Erilaisten säätiöiden kautta pystyt pienellä panoksella kartuttamaan jonkin suuremman kokonaisuuden onnistumista. Niissä voi oman auttamisen kohdistaa selkeästi siihen mikä sinulle on tärkeää. Jos pelkkä sijoittaminen kiinnostaa, voit tehdä sitä valitsemalla sellaisia rahastoja, joissa sijoitustoiminta pyritään pitämään luontoa kunnioittavissa sijoituskohteissa. No, ajatus on hyvä, ja parempi kuin ei mitään, mutta miten siinä varmistaa, että ko. sijoituskohteissa suojellaan luontoa?
Eli mitä tässä blogissa haluan sanoa. Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa! Olemme menossa kovalla vauhdilla kuin sopulilauma kohti jyrkännettä. Meidän on tärkeää yksilöinä pyrkiä kääntymään vähän sivuun, ehkä pysähtyä ja miksei astua muutama askel, vaikka taaksepäin.